Viimeksi tapasin miehen kävimme hänen ystävättärensä kanssa  yhdessä syömässä hampurilaisia. He tunsivat toisensa harrastusten ja opiskelun parista. Mies kertoi, että joskus oli ollut puhetta treffeistä, kun hän oli eronnut 10 vuoden suhteesta, mutta nainen oli juuri silloin seurustellut. Nyt nainen oli omien sanojen mukaan ollut vuoden verran sinkku, mitä surkutteli, mutta ei niitä treffejä ollut tullut. Vaikuttiko tähän se MS-tauti? Puhuessaan yleisesti itsestään nainen sanoi, että etsii miestä, jonka kanssa saada lapsia. Lohdutin, että se voi tulla vaikka kadulla vastaan, kuten minulle tuli. Nainen kertoi, että oli ollut mukavia miehiä, joista hän oli pitänyt, mutta he olivat joko naimisissa tai sitten oli piuhat katkaista (vasektomia, sterilisaatio). Tämä kyllä osoitti suoraan seurustelukumppaniani, jolla tuo vasektomia on tehty. Murahdin tietäväisesti pureskellen hampurilaista.

Oli hirveän epävarma olo sen miehen isän ja äidin luona vierailun jälkeen. Mitään varmutta ei tulevaisuudesta. Mutta nyt mies on tuossa jo viikon eron jälkeen tänne. Mieliala nousee - ja se on hyvä, sillä kevyt alakulo on inohttavinta mitä tiedän. Minulla on kaksisuuntainen mielialahäiriö. Mies tietää sen ja on hyväksynyt sen. Sanoo, että ei se päällepäin näy mitenkään. Hänen MS-tautinsa näkyy, kun hän kävelee, ajatteluun se ei vaikuta, jos olen ymmärtänyt ja havainnoinut oikein. Hän pelaa mielellään sudokua, puhelimeen asennettu peli, löytää nopeasti numeroiden oikeat paikat. Minä pelasin paperisudokua kun odotin lastani. Synnytyksen jälkeen 2006 minulla todettiin psyykkinen sairaus. Jos olisin valmistunut mielenterveyshoitajaksi joksi opiskelin, niin olisiko sairaus löytynyt aikaisemmin? En tiedä. Psykiatrian koe jäi läpäisemättä ja lähdin pois kesken harjoittelua ja tulin Helsinkiin töihin kaupan kassaksi 1/2 vuodeksi. Siloin ostin itselleni akustisen kitaran. Nyt saan hänen kitaransa, sillä hän ei enää itse voi soittaa sitä. Itselläni on viulu vaatekaapissa. Kävin viulunsoittotunneilla 10 vuotta, mutta enemmän tykkäsin harrastaa teatteria. Mieheni on opiskellut teatteria yliopistossa. Haluaisin sähkörummut, sillä niillä soittaminen ehkäisee hypomaanisia ajatuksia tehokkaasti. Tällaiset rummut ovat kuitenkin liian kalliit minulle, koska olen työkyvyttömyyseläkkeellä sairauden vuoksi. Yliopistossa opiskelin filosofiaa, teologiaa, psykologiaa, sosiologiaa, naistutkimusta ja opettajan pedagogiset. Lisäksi tein MELKEIN VALMIIKSI lastentarhanopettajan tutkinnon. Siitä jäi puuttumaan OPINNÄYTETYÖ: Draama ja varhaiskasvatus.