Hän sanoi sen ääneen ja päälausessa: olen hänelle rakas ihminen. Minä kerroin sen jälkeen, että minun lapsuudessani on ollut seksuaalista hyväksikäyttöä. Kun yle puhe laitettiin päälle, kuten joka ilta nukkumaanmennessä, tuli radioaalloilla ohjelmaa seksuaalisesta häirinnästä. En tiedä muuttaako se mitään.

Olen seurustellut 4 kertaa, joista yksi johti avioliittoon ja lapsen syntymään, perhe-elämään jota kesti 5 vuotta, sitten tuli ensimmäinen ja samalla viimeinen pahoinpitely, joka johti avioeroon. Jokaisen kohdalla on mielessä käynyt jo 3 kk kohdalla, että tämän pitää loppua ja seurustelua on kestänyt sen n. 6 kk. Aina se on ollut se seksi, joka on haitannut. Ei ole ollut varmuutta rakastaako, ymmärtääkö mies tarpeeksi. Nyt ei ole mielessä käynyt ero. Nyt olen saanut sanottua sen pahan mustan mörön ulos. Lastensuojelu olisi ollut valmis maksamaan psykoterapian, mutta psykiatrian poliklinikan psykologi oli sitä mieltä, että minulla ei ole voimavaroja käydä terapiaa läpi, joten en sinne pääse. Jos minulla olisi rahaa, minä voisin mennä ihan minne tahansa psykoterapeutille, mutta kun olen työkyvyttömyyseläkkeellä kaksisuuntaisen mielialahäiriön vuoksi saan n. 600 € / kk:ssa eläkettä, joten minulla ei ole varaa. Lapseni ei ole minulla, hän on sijaisperheessä, enkä tiedä kuinka kauan.

Kävin katsomassa kaksi teatteriesitystä mielenhäiriöistä: "Aina on joku syy" ja Teatteri Jurkan "Häiriö". Molemmat käsittelivät enimmäkseen masennusta, jota seurustelukumppanini sairastaa. Minulla ei ole 10 vuodena aikana ollut maniajaksoja niin, että  niistä olisi hoitomerkintää papereissa. Viime aikona ei ole ollut edes hypomaniaa, jonka koen luovana tilana, ja josta on sanottukin, että se on luova tila. Miehellä on teatteritausta ja kirjoittajakoulutusta, joten toivon, että me ymmärrämme toisiamme. Sen varaan uskallan ajatella tulevaisuutta. Sen varaan uskallan ajatella, että hän tulisi luokseni asumaan Helsinkiin. Toisaalta, hän toivoisi päästä asumaan Tampereen keskustaan.

Hän ei sanonut:"Minä rakastan sinua." Hän sanoi:"Olet minulle rakas ihminen."

Minulla on lukematta koneella hänen kirjoittamansa ja ohjaamansa näytelmä. Tänään menemme Tampereen ylioppilasteatteriin katsomaan näytelmän. Ja tapaan hänen teatterista tutun ihmisen, joka KAUNIS NUORI NAINEN, joka on naimisissa miehen kanssa. Edellinen teatterista tuttu nuorehko (32v) nainen oli myöskin kaunis ja varma nainen, jonka kanssa hän ehkä olisi halunnut seurustella, kuitenkin, käydä treffeillä. Treffejä ja tyttöystäviä tuntuu olevan paljon, kihlauksia kaksi, 1 v ja 8 v kestäneet. Ja tällaisen miehen minä uskon olevan minulle sellainen oikea mies, vaikka hänellä on MS-tauti.