RAKAS TULEVA AVOMIEHENI, tämä on kirje, jota en lähetä
Tahdon 

tulevaisuudessa, että sinä koet, kuten minä, että puolisonasi olen aina uusi, että en koskaan tunne sinua tarpeeksi hyvin vielä. Olet kärsivällinen ihminen, vaikka et ehkä usko sitä, kun mietit, miten olet käyttäytynyt. 

Olet parasta mitä minulle on koskaan tapahtunut. Minä tiedän, että sinut on tarkoitettu minulle. Sinä olet paras parisuhde, jota minulle on koskaan tapahtunut. Sinä tiedät TEATTERISTA, sinäkin olet ollut kirjoittajakoulutuksessa. MEILLÄ TULEE OLEMAN NIIN HYVÄ KAHDESTAAN - ja joskus lapsi käy luonamme. 

Sinä olet ollut kauan yksin, niin olet kertonut. Nyt sinulla on minut ja yhteinen elämämme. Muistatko, kun istuit sohvalleni ja huokaisit:"Voi kun me saisimme yhteisen elämän." - me saamme sen, täytyy vain hoitaa muuttokuorma tänne Helsinkiin. Sinä tulit tänne Helsinkiin käymään vuosi sitten marraskuussa, tutustuaksesi kirjoittajaan - ja nyt saat kaupan päälle vielä näyttelijänkin. 

Ainahan sitä "saaliillä ylpeillään", eli parisuhdetta esitellään, mutta sinä saat nojata minuun jos väsyttää tai on paha mieli. Minä rakastan sinua. Luottamus on lupaus siitä, että toinen ei tee pahaa sille, joka luottaa. Sinä sait naiseksesi [NAI-SEKSI=NAISEKSI SYNTYNYT...NAI, SEKSI - SYNTYNYT] - sinä naistutkimusta opiskellut mies, naisen, joka sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä, joka on lukenut filosofiaa yliopistossa - tänään katsoimme läpi opiskelupapereita ja sinun mielestäsi minun olisi pitänyt heittää pois kaikki. Mutta löytyihän sieltä myös kirjoituksia, joita olen tehnyt. Olen pieneltä paikkakunnalta, jossa on "silmää tekeviä" vähän. Voidaan sanoa, että minut jätettiin siellä yksin, oli vain taide ja opettaminen, mitä minulla oli, mutta edes lapseni kummitäti ei halua minua Helsingissä tavata, vaikka hänkin asuu täällä.